Lemi ja tekemisen meininki Keskustelunavauksia ja näkemyksiä Lemin tulevaisuuden haasteisiin.

Kuntatalous nousuun aineetonta pääomaa kehittämällä

Eilen julkaistiin viimeisin raportti Suomen talouden tilasta. Kilpailukyvyn ja työn tuottavuuden kasvun kannalta rakenteisiin puuttuminen on välttämätöntä. Mutta myös aineettoman pääoman kehittämiseen panostamalla lisätään kilpailukykyä ja tuottavuutta. Aina ajankohtaisemmaksi tulevan aineettoman pääoman merkitys kasvaa kuntien lisääntyvän kilpailun ja kuntatalouden haasteiden lisääntyessä ja vaikeutuessa. Olen tutkinut Etelä-Karjalan kuntien aineetonta pääomaa ja alla oleva teksti on pitkälti tutkielman tuotosta.

Aineetonta pääomaa kunnissa on inhimilliseen pääomaan kuuluvat tieto, koulutus sekä organisaation, henkilöstön ja yksilöiden osaaminen. Rakennepääomaan kuuluvat kuntien erilaiset prosessit ja tietojärjestelmät, arvot ja organisaatiokulttuuri. Kunnissa määritellyt arvot nähdään päämäärinä, jotka ohjaavat kunnan perustehtävän suorittamista siten, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus kuntalaisten palveluissa toteutuisivat. Arvot rakentuvat ja muodostuvat myös kunnassa käytännön asioiden kautta ja arkisen toiminnan sisällä. Suhdepääomaan kuuluvat suhteet asiakkaisiin ja sidosryhmiin, siis kunnan sisäinen ja ulkoinen yhteistyö. Myös maine, imago ja brändit kuuluvat suhdepääomaan.

Koska henkilöstö tuottaa palvelut kunnassa, on henkilöstön osaaminen ja osaamisen kehittäminen koulutuksella ja kouluttautumisella kunnan tulevaisuuden kannalta tärkeää. Henkilöstön eläköitymiseen tulee varautua. Useat kunnat ovat huomioineet suurten ikäluokkien eläkkeelle jäämisen henkilöstöstrategioissaan ja rekrytointisuunnitelmissaan. Hiljaisen tiedon tärkeyden tunnistamisen lisäksi sen hyödyntämiseksi on luotava kunnissa konkreettisia käytäntöjä.

Vaikka aineettoman pääoman jokaisella osa-alueella onkin tärkeä merkitys, niin ilman toimivaa rakenteellista pääomaa ei inhimillisestä pääomasta eli osaamisesta ja henkilöstön kyvykkyydestä saada kaikkea potentiaalia hyödynnettyä. Rakennepääomalla onkin tärkeä merkitys aineettoman pääoman kehittymiselle. Erilaiset kuntien väliset yhä lisääntyvät yhteistyömuodot ja lukuisat projektit tarvitsevat toimivaa tieto- ja dokumentointi-järjestelmää kunnissa, jotta niistä voitaisiin prosessina oppia ja siten kehittää osaamista.

Kun uusi poliittinen johto valitaan neljän vuoden välein vaaleilla, se asettaa haasteita myös ammatilliselle johtajuudelle. Poliittisen ja ammatillisen johdon yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot nousevat tärkeään rooliin. Myös johdon substanssiosaaminen vaikuttaa siihen, miten yhteistyö kaksinapaisen johtamisen kulttuurissa onnistuu.

Alueellisen yhteistyön lisääntyminen on haasteellista myös johtamiselle. Kun erilaisilla resursseilla varustetut kunnat tekevät yhteistyötä on haasteellista sovitella erilaisia tavoitteita, tarpeita ja kehitystoiveita. Alueellisen kehittämistyön johtamisessa onkin kyse verkostojohtamisesta, jolloin inhimilliseen pääomaan kuuluvat neuvottelu-, kommunikointi- ja visiointitaidot puntaroidaan. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä johtajalta edellytetään taitoa, kykyä ja rohkeutta elää jatkuvassa epävarmuudessa ja nähdä uusia mahdollisuuksia, mutta myös kyvykkyyttä tulkita jatkuvasti muuttuvia tilanteita.

Aineettoman pääoman johtamisen on todettu olevan prosessi ja yhteyksien verkosto, jota ei ole helppo kontrolloida. Kuntaliitoksia väistellessään kunnat lisäävät yhteistyötä. Kuntien välisen yhteistyön merkitys kasvaa tulevaisuudessa ja tämä vaatii toimivia prosesseja ja perinteisen johtamisen kyseenalaistamista. Aineettoman pääoman johtaminen onkin tulevaisuudessa merkittävä haaste kunnille. Toimintaympäristön nopeisiin muutoshaasteisiin vastataan uudistamalla ja kehittämällä aineetonta pääomaa ennakoivasti.

 

Julkaistu Länsi-Saimaan Sanomissa 8.1.2015

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

ulf fallenius

Rohkeutta ja epävarmuudessa eläminen ei ole suomalaisten vahvin puoli ja sen takia kaikki on vähän niin kuin seis joka puolella.Ymmärrän hyvin että tulevaisuuden haasteet on hukassa kuin tuntuu siltä että ei ihan kukaan Suomessa tiedä mitä haluavat tulevaisuudessa, mielipiteet siitä on enemmän kuin jakaantuneet.

Käyttäjän PekkaReiman kuva
Pekka Reiman

Olen kirjoittajan kanssa pitkälle yhtä mieltä siitä, että kilpailukyvyn ja työn tuottavuuden kasvun kannalta rakententeisiin puuttuminen on välttämätöntä. Rakenteisiin puuttuminen kannattaa aloittaa sieltä, missä vinoutumat ovat suurimpia ja mistä löytyy eniten vaikuttavuutta. Helsingin Sanomat julkaisi viime viikonloppuna kuntakohtaisen ansiotasoselvityksen.
HS:n selvityksestä kävi ilmi, että ansiotasoltaan heikoin kunta joutuu toteuttamaan palvelunsa jopa neljänneksenllä parhaan kunnan veropohjasta. Käytännössä kunnallisveroeurolle on joissakin kunnissa nelinkertainen tehokkuusvaatimus löysimmän budetin kuntiin verrattuna.

Historia on osoittanut, että aineeton pääoma ja innovaatiokyky kasvaa vaikeissa olosuhteissa. Lähimenneisyyden näkyvin merkki on kylmän sodan aikainen rautaesiripun tietotekniikkasaarto: vain kahdeksanbittisiä järjestelmiä vietiin rautaesiripun taakse. Seurauksena oli suorastaan ilmiömäisiä matemaattisia ratkaisuja, joilla korvattiin olosuhteiden aiheuttama vaje prosessorikapasiteetissa. Matematiikka tuottaa tarkan ratkaisun, prosessorikapasiteetin turvin toteutettu iteraatio antaa likiarvon. Tämä on olosuhteiden muodostama kestävä kilpailukykytekijä entisissä rautaesiripun takaisissa maissa. Kuka tietää, johtaako evoluutio nyt pienten kuntien toimintaympäristöstä lähtevään hallinnolliseen innovaatiokykyyn, vai tasapäistämmekö hallintoa monimutkaisin ja tehottomin virityksin.

Aineeton pääoma löytyy sieltä, mistä sitä vähiten odottaa. Itse olen kärrännyt rakennusalan ammattikoulun käynyttä innovaattoria Veljekset Keskisen takapihalta Naton Skotlannin tutkamittaustukikohtaan. Siellä hän oli "kunkku". Tässä kohtaa päti sananlasku "kukaan ei ole profeetta...". Tämän projektin lopputulemana oli uusi luku TKK:n mikroaaltotekniikan oppikirjaan. Myöhempien järkestelmätutkimusten perusteella totesin, että tämäkin tapaus noudatti joiltakin osin Rothwellin SIN(System of Integrated Networking) -mallia.On paljon muitakin innovaatio- ja kilpailukykyjärjestelmämalleja. Valitettavasti nämä mallit sisältävät liian pitkän litanian reunaehtoja, jotta niitä voisi suoraan taivuttaa käytännön malleiksi aineettoman pääoman kehittämiseen.

Toimituksen poiminnat

Sivut